Jotenkin ollut sellainen olo tässä jo jonkun aikaa että nyt tarvitsisi "tehrä jotain". En tiedä onko se tuo joulutauko vai mikä, mutta jotkut harjoitteet tuntuvat kuluttavan ihan mielettömästi ja samalla vaativan enemmän kuin mihin pystyy. Tekeminen on siis hankalaa, kun harjoitetta ei saa tehdyksi siten kun pitäisi. Täytyy nyt varmaan kokeilla sitten ihan jotain muuta vaihteeksi. Ajatuksia on nyt tullut mm. Hiit-harjoittelusta (High Intensity interval training) jota voisi käyttää tukemaan normaalia lajiharjoittelua.
Muotiharjoitteita on nyt ilmassa paljon, mm. crossfit ja Hiit, mutta ne eivät sovellu kaikille. Pahin virhe on tiedostaa lähtötaso väärin ja treenata liian rankasti liian kovalla ohjelmalla. Täytyy siis nostaa lähtötasoa oheisharjoitteilla (ja nyt en puhu lajiteknisistä harjoitteista vaikka koko tämä teksti soveltuu 100% niihinkin). Pakko siis päästä eteenpäin, ei nyt keinolla millä hyvänsä mutta maali on selvä. Miten? Henkilökohtainen harjoitusohjelma jatkossa, ehkä lajiharjoitusten vähentämistä tai ainakin keventämistä jotta esim. apuohjauksesta muodostuu palautumispäivä eikä niinkään 6-8 treenipäivä putkeen. Täytyy siis olla tarkkana ettei mennä siihen että palautumista ei tapahdu.
Vai pitäisikö vaan ensiksi kokeilla jotain ihan muuta kuin oheisharjoitteiden tehostamista? Vai johtuuko oma tyytymättömyys vain siitä että odotusarvot on liian kovat? Vai siitä että kokee ettei tee tarpeeksi paljon sitä mitä oikeasti voisi tehdä kehittyäkseen? Täytyy nyt vähän aikaa tarkkailla ja rakentaa lajiharrastamisen ulkopuolelle henkilökohtaista harjoitusohjelmaa ja katsoa mitä vaikutuksia sieltä saisi aikaiseksi. Ainakin se on nyt tässä kohdalla epäselvää, tarvitseeko lisää kovempaa treeniä vai kevyempää palauttavaa lajiharjoitusten rinnalle.
Palataan teemaan. Aloitan salapoliisin työn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti