Ensiksi linkki uutiseen:
http://www.sport.fi/uutiset/uutinen/kannattaako-taitoja-harjoitella-vaaralta-puolelta
Dominoiva ja ei-dominoiva puoli. Miten nämä erottaa? Ensiksikin lähdetään siitä että dominoivampi puoli on se jolla teet suoritteen useammin/lähes aina. Haidong Gumdossa oikeasta puolesta tulee dominoivampi koska ote miekkaan on heti lähtökohdaltaan sellainen että miekkaa pidetään oikeassa kädessä. Lisäksi tupen sijainto on vasemmalla. Eli tekniikka tehdään muutamia poikkeuksia lukuunottamatta niin että miekka on aina oikeassa kädessä. Tämä vahvistaa oikeaa puolta niiden satojen/tuhansien toistojen muodossa joita tehdään saliharjoittelun muodossa pitkin päiviä, viikkoja, kuukausia ja jopa vuosia.
No miten tämä uutinen sitten tulisi ottaa? Tässähän on selvä kehittymisen paikka ja mahdollisuus. Tehdään lajiharjoitteita myös toisella puolella, eli vasen käsi miekan "päällimmäisenä" kätenä. Tehdään liikesarjoja peilikuvana. Ukemit, kärrynpyörät ja seisonnat kaikki tehdään peilikuvana, samoin veto-tupetussarjat.
Miksi? On turhauttavaa treenata asioita joista on tullut helppoa. On paljon kehittävämpää yrittää vaikeita asioita ja omaksua niitä. Tässäkin mennä jälleen tiukasti sinne missä ei ole enää kovinkaan helppoa tai mukavaa --> pois mukavuusalueelta. Uutisen puitteissa voidaan todeta että tutkimus johon uutinen pohjautuu ei anna minkäänlaista merkkiä siitä että toisen puolen harjoittamisesta olisi haittaa. Pikemminkin päin vastoin, se samalla kehittää myös dominoivampaa puolta. Joka tapauksessa vaikka nyt ei olisikaan näin (vaikka merkit ja kokemukset viittaavat tähän) on syytä vahvistaa lajiharjoitteiden kautta myön ei-dominoivamman puolen fysiikkaa. Ei siitä ainakaan haittaa ole. Ja positiivisena puolena mainittakoon se ehdottomasti että ei-dominoivamman puolen harjoitteissa fyysinen suoritus jossa ei ehkä ole ajatusta mukana muuttuu entistä rankemmaksi fyysiseksi ja henkiseksi suoritteeksi koska jokainen liike täytyy miettiä ja hahmottaa eri tavalla ennen suoritusta. Siis jopa opetella uudestaan tekemään ei-dominoivalla puolella. Jos tämä ei ole treeniä sen perimmäisessä merkityksessä niin ei kyllä sitten mikään.
Rohkeasti kokeilemaan ja tasapainottamaan omia puoliskoja, siitä se lähtee. Hypyt ja hyppylyönnit on siis osattava molempiin suuntiin. Se kehittää. Kehityksen merkki ja mitta on ehkä eniten siinä että siinä vaiheessa kun joku suoritus alkaa tuntua kivalta ja mukavalta, aletaan olla oikealla tasolla (erityisesti matalat seisonnat kuten sodo-se). Oma tavoite on saavuttaa mahdollisimman lähelle tilanne missä vähintään hyppylyönnit, ukemi ja toispuoleiset seisonnat tuntuvat yhtä hyvältä molemmin puolin tehtynä. Tavoite on isompi kuin uskoisikaan ihan kevyellä pohdiskelulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti