Mielenhallintaa?

Huippu-urheilu ja urheilu yleensäkin on mielenhallintaa. Jos tarkastellaan tätä nyt ihan perustasolta niin kyse on vain siitä että ei anna tuntemusten sekoittaa suoritusta. Siis varsin perusasia kyseessä, mutta silti se voi olla hankalaa.

EM-kisat lähestyvät ja vaikutuksia voi jo ennakoida. Jännitys kohoaa ja varmasti sitä on hermostunut/jännittynyt suoritusta tehdessään. Huolta aiheuttaa myös se että kokemusta vastaavista kisoista ei ole ja kuitenkin oma fysiikka edellyttää ihan varmasti jonkinlaista lämmittelyä ennen suorituksia. Näistä kolme on onneksi sellaisia jotka nyt eivät ihan välttämättä vaadi hirmuista lämmittelyä, mutta liikesarja on jonkinlainen ongelma. Nyt on vaan sitten pidettävä hermot kurissa, mieli kirkkaana ja harjoiteltava lämmittelyä pienessä tilassa.

Pahin ongelma jännityksessä on se että silloin toimii helposti reaktioiden pohjalta ja se ei välttämättä ole sitten paras toimintamalli. Lisäksi isohko ongelma on myös se että tällä kohdalla jännitys (=mielentila/tunne) saattaa heikentää suoritusta merkittävästi. Fyysinen puoli saattaa olla ihan kunnossa mutta omat tuntemukset ja jännitykset pilaavat suorituksen. Mielenhallintaa siis tarvitaan tässä kohdalla.

Fyysinen puoli on se joka tukee henkistä puolta. Itselläni paljastui eilen kisasuoritusten osalta fysiikasta yksi pieni ongelmakin. Nyt on jostain syystä jalkapöytä kipeytynyt vasemmasta jalasta varmaan tienoilta. Ja se kipuili ihan jonkin verran kun polviasennossa tuli sammutettua kynttilää eilen. Tosin täytyy kyllä sanoa että jonkin verran kipu väheni suoritusten yhteydessä, mutta siltikin oli läsnä. Nyt on sitten otettava ohjelmaan venyttelyjä kyseisen kivun poistamiseksi. Kivun syy on mitä todennäköisimmin keväällä sattunut nilkan venähdys jonka jälkeen tietyt asennot ovat säteilleet kipua eri kohtaan jalkaa ja jalkapöytää. Nyt vain treeniä.

Henkisen puolen treenaamiseen ja rauhoittamiseen on yksi pomminvarma keino. Kisasuoritteissa on mukana etiketti/rituaalit jotka suoritetaan ennen kisasuoritusta. Niitä on syytä treenata ja paljon, joten ne varmasti menevät selkäytimeen saakka. Silloin voi vain antaa mennä, ei tarvitse käyttää aikaa ja energiaa turhaan mihinkään muuhun. Rutiinit on muutenkin hyvä asia, niillä on rauhoittava vaikutus omien hermojen hallinnassa :)

Kisasuorituksia, vyökoesuorituksia tai ihan vain treenisuorituksia on hyvä harjoitella eri kuvioilla. Ei aina tutussa ympäristössä, tai ilman yleisöä. Eli tässäkin kohdalla on syytä haastaa itseään ja astua pois mukavuusalueelta. Ei aina niin tylsää perinteistä vaan rimaa ylös ja kokeilemaan.

Tässäpä tätä, nyt en mene vielä syvemmälle tässä kohdalla. Asenne ja tunne toki ovat merkittäviä motivaattoreita myös kehittymisessä.